Ota yhteyttä

Ympäristön puolella ja energiaomavaraisuuden edelläkävijänä

Kun puhutaan energiaomavaraisuudesta, nousee yleensä esiin monia ennakkoluuloja ja virheellisiä väittämiä. Harppuunakorttelin energiaomavaraisuudesta vastaava Pistoke RES Oy:n Jouni Koivula vei aiheeseen tolkulla sisään ja kertoi Harppuunakorttelin onnistumisesta asian tiimoilta.

”Energiaomavaraisuus on kallista” tai ”se ei kyllä maksa ikinä itseään takaisin”. Ovatko sinullekin tuttuja tai jopa omakohtaisia väitteitä energiaomavaraisuuteen liittyen? Koivula kohtaa väitteitä mielellään.

– Nämä ovat niitä yleisimpiä väittämiä, joita tulee vastaan. Usein tässä kohdassa verrataan vain uusiutuvan energian tuottavan laitteiston hintaa johonkin perinteiseen järjestelmään. On totta, että esimerkiksi kaukolämpö on alkuinvestointina halvempi kuin maalämpöjärjestelmä. Kaukolämpö on kuitenkin aina 100 %:sesti ostoenergiaa. Vain lämpöpumpulla voidaan saavuttaa jopa 90 % energiaomavaraisuus, kun ostoenergiaa tarvitaan vain järjestelmän pyörittämiseen, Koivula listaa.

Toiseksi merkittäväksi tekijäksi Koivula nostaa asian, joka unohtuu yhä harmillisen usein.

– Suomen energiakulutuksesta menee 40 % kiinteistöjen lämmitykseen. Se vastaa yli 30% Suomen CO2-päästöistä. Viimeisten tutkimusten perusteella Suomi voi saavuttaa asetetut ilmastotavoitteet vain laajamittaisesti uusiutuvaan energiaan sijoittamalla, Koivula sanoo.

Suomi laahaa energiaomavaraisuudessa harmillisesti muita maita perässä, sillä energian tuotanto on hyvin pitkälle monopolista. Julkinen sektori omistaa energiayhtiöitä, eikä niiden edun mukaista ole ollut antaa uusiutuvalle energialle jalansijaa. Aikaisemmassa lainsäädännössä oli jopa säädetty, että kaukolämpöön oli pakko liittyä sen ollessa saatavilla. Lisäksi julkinen sektori liittyy yhä edelleen pääsääntöisesti kaukolämpöjärjestelmiin kilpailuttamatta muita energialähteitä.

– Suomi on valitettavasti ollut perässähiihtäjä näissä asioissa. Meillä on kuitenkin kaikki edellytykset nostaa energiaomavaraisuuttamme huomattavasti. Tekniikka on jo olemassa, nyt tarvitaan selkeä kurssinmuutos lainsäädännössä ja asenteissa. Fossiilisten polttoaineiden käyttö lämmityksessä voitaisiin parhaimmillaan asettaa jonkinlaisen sanktion alaiseksi, Koivula kertoo.

– Harppuunakortteli on tämän hetken johtava esimerkki Suomessa, miten asuinrakentamisessa voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa, Koivula täsmentää.

Tahtotilasta toteutukseen

Harppuunakortteli-hankkeessa selvitettiin uusiutuvan energian käyttömahdollisuudet. Ensin selvitettiin maaperä. Kun oli tarkkaan tiedossa, että tontti ei ollut saastunut, sen alapuolella ei ollut tunneleita eikä alue ollut pohjavesialuetta, olivat lähtökohdat kunnossa maalämmölle. Kyseiset asiat pystytään selvittämään rakennuslupahakemuksella, johon viranomaiset antoivat Harppuunakorttelin kohdalla myönteisen lähtökohdan.Maalämmön energiakentän rakentamiseen on Suomessa olemassa suositukset, joiden mukaan porausluvat myönnetään.

– Toisinaan haasteita asettavat suomalaisten viranomaisten vaatimukset laitteiden ominaisuuksista ja niiden mittaustavoista esimerkiksi äänitasojen suhteen. Vaikka jonkin laitteen ominaisuuksia olisikin tutkittu eurooppalaisen puolueettoman laboratorion toimesta, saatetaan Suomessa vaatia uusia mittauksia, Koivula sanoo.

Ensimmäisenä määriteltiin koko korttelin energian tarve ja sitä vastaava energiakentän koko. Tämän pohjalta varmistettiin testein ja tietokonesimuloinnin avulla korttelin energian saaminen rakennettavasta energiakentästä. Energiatarvetta tarkastellaan koko ajan sen mukaan, kun hanke etenee.

– Lähtökohtana on ollut Merimieseläkekassan tahto rakentaa kestävää kehitystä tukevaa, energiatehokas ja uusiutuvaa energiaa hyödyntävä kortteli, joka voisi samalla olla esimerkkinä muille, Koivula kiittää.

Ekologinen koti Harppuunakorttelista

Asunnon ostaminen on suurimmalle osalle ihmisistä elämän suurin osto. Yleensä hankintaa tarkastellaan asuntolainan koron ja kuukausivähennyksen suuruuden pohjalta. Vähemmälle huomiolle jää liian usein hoitovastikkeen suuruus.

Harppuunakortteli on suunniteltu ja rakennettu siten, että sen omavaraisuus on mahdollisimman suuri. Kiinteistösähkö katetaan kesäaikana kokonaan omilla aurinkosähköjärjestelmillä. Näin ostoenergian määrä perinteisiin ratkaisuihin nähden on pieni. Asukas näkee tämän konkreettisesti hoitovastikkeessaan, Koivula avaa.

Harppuunakortteli on ainutlaatuinen kokonaisuus, jossa energian käyttökustannukset on minimoitu. Kun energiaomavaraisuus on korkea, on sen CO2-päästöt myös pienimmät mahdolliset.