Ota yhteyttä

Merikarhu laski ankkurinsa Harppuunakortteliin

Eläkkeellä oleva pursimies Hannu Välilä muutti vastavalmistuneeseen As Oy Turun Harppuunan Ankkuriin keväällä. Maailman satamia kiertänyt mies viihtyy  Merimieseläkekassan omistamassa vuokrakohteessa mainiosti.

Hannu Välilä aloitti uransa laivoilla vuonna 1974 ja jäi eläkkeelle 2016. Hannu laskee olleensa yhteensä 13 laivalla, joista kymmenen on ikuistettu kodin seiniltä löytyviin kuviin. Eläkkeelle jäätyään syntyjään lietolainen merimies kotiutui mihinkäs muualle kuin satamakaupunki Turkuun. Harppuunakortteli alkoi kiinnostaa Hannua jo rakentamisen alkuvaiheessa.

“Asuin aiemmin Suomen Joutsenen vieressä ja seurasin korttelin kohoamista kiinnostuneena alusta alkaen. Kun korttelitalo Luotsi muutama vuosi sitten valmistui, menin paikan päälle seuraamaan infotilaisuutta ja kuulin lisää Ankkurin ja muiden talojen aikataulusta”, Hannu kertoo.

Kun Ankkurin vuokra-asunnot tulivat hakuun, Hannu jätti hakemuksensa sisään heti ja se kannatti. Nyt uuden kodin ikkunasta näkyvät Turun linnan tornit ja korttelitalo Luotsin vehreä viherkatto.

 

Pitkiä reissuja ja railakasta elämää

Kun Hannu 18-vuotiaana lähti laivalle töihin, merimiehen ammatti oli monin tavoin erilainen kuin nykyään. Työ oli raskasta, eikä olosuhteiden turvallisuudessa ollut aina kehumista. Hannu näyttää otsassaan olevaa arpea, joka on muisto putoamisesta kontin päältä.

“Laivan perämies ompeli haavan ja kun maihin päästyäni kävin lääkärillä, kehuivat tikkejä oikein siisteiksi”, Hannu kertoo.

Mielikuva merimiehistä on reippaan railakas, ja Hannu myöntää, että takavuosina satamakaupungeissa pidettiin hauskaa. Välillä oltiin viikkokausia merellä, matkapuhelimia ei ollut, eikä yhteyksiä kotiväkeen ollut mahdollisuutta pitää. Hannu toteaa, ettei merimiehen työ ole helppoa parisuhteenkaan kannalta.

“Olihan se toisinaan rankkaa, ja monille tuli eroja. Yhteydenpito kotiin saattoi itselläkin joskus jäädä siihen, että pisti kortin satamasta.”

Kun lastaus kesti pidempään, ehti miehistö myös tutustua eksoottisiin seutuihin. Muistiin on jäänyt monia hienoja paikkoja, kuten Välimeren maat Israelia myöten. Nykyään meno on Hannun mukaan erilaista, eikä nuoremman polven merimiehiä välttämättä kiinnosta kaupunkeihin tutustuminen samalla tavoin kuin entisaikoina.

“Ei junnut lähde edes maihin laivasta. Kerran sanoin Hampurissa, että menkää nyt edes Reeperbahnilla käymään, mutta pojat pelasivat vaan tietokoneella”, Hannu nauraa.

 

Eläkkeellä riittää tekemistä

Vuosien varrella viitisentoista maratonia juossut ja Finlandia-hiihtoja sivakoinut kuntoilija ei ole jämähtänyt paikoilleen maihin jäätyään. Hannu kertoo aloittavansa jokaisen päivän reippaalla sauvalenkillä, ja polkupyörällä taittuvat pidemmätkin taipaleet niin Etelä-Suomessa kuin Lapissakin.

“Pohjoisessa olen polkenut parhaimmillaan 180 kilometriä päivässä. Kaikki tarvittava kulkee mukana peräkärryssä ja puron varressa pääsee pesulle”, Hannu kertoilee rentoon tyyliinsä.

Harppuunakorttelin sijainti sopii liikkuvalle luonteelle. Pyörällä pääsee näppärästi Ruissaloon ja kuntoiluvälineet löytyvät sisäpihan valmistuttua läheltä.

“Asunnossa on tilaa juuri sopivasti”, Hannu toteaa tyytyväisenä. “Minulle riittää mainiosti 35 neliön yksiö, sillä olen tottunut asumaan laivan hyteissä enkä kaipaa turhaa tilaa. Muutaman metrin päästä omalta takapihalta saa poimittua asukkaiden yhteisestä yrttipenkistä salviaa, ruohosipulia, oreganoa ja muita yrttejä. Ja kun kauppa ensi vuonna valmistuu kortteliin, alkavat palvelutkin olla kunnossa.”