Ota yhteyttä

Elinkaariajattelu ja ekologisuus vahvasti mukana Harppuunakorttelin rakentamisessa

Elinkaariajattelun ja ekologisuuden voisi luulla liittyvän tämän päivän rakennushankkeisiin väistämättä, mutta usein nämä tärkeät asiat keskitetään koskettamaan vasta loppukäyttäjän arkea. Itse rakennusvaiheessa on mahdollista toteuttaa elinkaariajattelua hyvin pitkälle, ekologisuutta unohtamatta.

Harppuunakorttelin vastaava työnjohtaja Roope Mäkinen NCC:ltä sekä Harppuunakorttelin projektipäällikkö Matti Jokinen Merimieseläkekassasta lähtivät avaamaan elinkaariajattelua ja ekologisuutta rakentamisen näkökulmasta Harppuunakortteli-hankkeessa.

– Elinkaariajattelun pohjana ovat tarkoituksenmukaiset, kestävät ja helppohoitoiset valinnat niin rakenteellisten perusratkaisujen kuin pintarakenteiden ja varusteiden osalta.
Elinkaariajattelun keskiössä on viihtyisyyden lisäksi valintojen elinkaarikustannukset, jotka sisältävät materiaali-, rakentamis-, korjaus- ja ylläpitokustannukset rakennusosan elinaikana, Jokinen avaa.

Suunnittelussa keskitytään syntyvän kuormituksen ja ylläpitotarpeen ohjaamiin, tarkoituksenmukaisiin valintoihin. Ekologisuudessa taas koko homma alkaa jo maa- ja pohjarakentamisesta sekä mahdollisista vanhojen rakenteiden purkamisesta.

– Maa-aineksien käsittely ja uudelleenkäyttö, samoin kuin purkujätteiden uudelleenkäyttö ja kierrätys suunnitellaan loppuun asti, Jokinen sanoo.

Suunnitelmien määrittämät materiaalit ja elinkaariratkaisut vaikuttavat ja näkyvät työmaan arjessa. Maalämpökaivojen poraukset ja niiden kytkentätyöt ovat osana maanrakennustöitä.

– Maanrakennusvaiheessa käytetään runsain määrin kierrätetystä lasista valmistettua Foamit -nimistä kevennys- ja eristysmateriaalia. Korttelin vanhan rakennuskannan puhtaista betonirakenteista murskattua betonia ja tiiltä käytämme asfaltoitavien teiden rakennekerroksissa. Vesikaton pellitystöihin pureutuu puolestaan etelälappeille asennettavat aurinkokeräimet ja sisäpuolen tekniikkatöihin sovitetaan yhteen näiden invertterit. Ulkopuolen piha-alueille asennetaan vesi-ilmalämpöpumppuja, jotka hoitavat pihakannen bulevardin sulanapitoa, Mäkinen kertoo.

– Nykyään jo normaalitoiminnaksi voidaan tietysti lukea materiaalien kierrätyksen ja pakollistenkin jätejakeiden lajittelun. Valaistuksessa, sähkön käytössä ja työnaikaisessa lämmityksessä mennään aina myös ekologisuus edellä, Mäkinen jatkaa.

Ekologisesta työmaasta ekologiseksi kortteliksi

Korttelin rakentamissuunnittelun lähtökohtana on ollut puumateriaalin mahdollisimman luonnonmukainen käyttö ilman pintakäsittelyä. Se on nähtävissä esimerkiksi luonnonmukaisena patinoituvana julkisivumateriaalina Korttelitalossa. Lisäksi Korttelitalon kattopinta on luotu viherkatoksi, joka on samalla oleskelutilana korttelin asukkaille.

– Korttelipihaan istutetaan hyötykasveja hedelmäpuista monivuotisiin yrttikasveihin asukkaiden käytettäväksi. Korttelin sisäpiha on suojattu polttomoottorilla varustetuista koneista ja kulkutiet on suunniteltu pysymään turvallisina myös talvella ilman suolausta ja hiekoitusta. Uusiutuvat energiat ovat laajasti käytössä, maalämpökaivot, aurinkosähkö ja ilmalämpöpumput tekevät korttelista lähes kokonaan energiaomavaraisen. Pitkä lista hyviä, asukkaiden elämään lisäarvoa tuovia asioita, Jokinen listaa.

Turvallisuus, yhteisöllisyys, digitaalisuus ja viihtyisyys ovat Harppuunakorttelin perusedellytykset tulevalle arjelle. Niillä on selkeä merkitys asukkaiden toiminnassa, sillä korttelin yhteinen kehittäminen luovat omalta osaltaan elinkaariajattelua ja ekologisuutta.